Olisiko tässä aihetta uutiseksi?

Jos käsissäsi on kiinnostava uutisaihe, sitä kannattaa tarjota lehdistölle. Mediat ovat jatkuvasti kiinnostuneita hyvistä jutunaiheista ja uutisena asia saattaa nopeasti saavuttaa jopa valtakunnallisen näkyvyyden. Uutiskynnyksen ylittymistä voi edistää laatimalla asiasta kiinnostavan lehdistötiedotteen ja saattamalla sen valikoitujen medioiden ja toimittajien saataville.

Tavoitat kauttamme mediat koko Suomessa.

Kysy lisää:
050 360 7500 / Paula

Kaupallinen artikkeli
journalistisessa mediassa

Lehtijutun muotoon kirjoitettu artikkeli voi olla joko journalistinen tai kaupallinen. Mikä on näiden kahden ero?

 

Kun journalistisessa artikkelissa toimittaja valitsee juttunsa näkökulman itsenäisesti, kaupallisessa artikkelissa eli advertoriaalissa asiansa pääsee kertomaan juuri siitä näkökulmasta, minkä itse näkee parhaaksi.

Markkinointiartikkelin tuotannossa tarvitaan ulkopuolisen toimittajan näkemyksiä varmistamaan, että jutusta tulee lukijoita kiinnostava ja uskottavan tuntuinen. Liikaa omasta vinkkelistä kerrottu juttu paistaa läpi, eikä tuota yleisössä toivottua reaktiota.

Miten advertoriaali ja artikkeli sitten muuten eroavat toisistaan sisältönsä puolesta on siinä, että advertoriaalissa lukijoille voi tarjota huomattavasti tarkempaa tietoa tuotteesta ja sen saatavuudesta, mitä perinteisessä journalistisessa artikkelissa.

Journalistiset säännöt kun ovat usein ristiriidassa kaupallisten intressien kanssa, ja se voi aiheuttaa sen, ettei jutusta voida tehdä yhtä palvelevaa mitä advertoriaalina.

Tämä onkin yleensä tärkein syy teettää aiheesta advertoriaali.

Advertoriaali journalististen juttujen keskellä

Journalistiset mediat rahoittavat toimintaansa mainosmyynnillä. Advertoriaali on yksi ilmoitusmuoto muiden joukossa. Kun lehden lukijakunta vastaa ilmoittajan kohderyhmää, on advertoriaali mainio tapa tavoittaa lukijoita mediasta, josta he ovat muutenkin orientoituneet lukemaan artikkelimuotoista sisältöä.

Advertoriaalit merkitään esimerkiksi tekstillä ”ilmoitus” tai ”promootioyhteistyö”, jotta lukija ei sekoita toimituksellista sisältöä mainokseen. Myös advertoriaalin ulkoasun tulee selvästi poiketa lehden linjasta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei ilmoituksessa voi käyttää samoja kirjaisintyyppejä ja graafisia elementtejä, mitä lehden journalistisesti toimitetussa osiossa.

Millainen on hyvä advertoriaali?

Olet kenties joskus nähnyt kömpelöitä advertoriaaleja, joiden ulkoasu on onneton ja sisältökin herättää enemmän epäilyksiä kuin luottamusta. Mainosmainen henkselit paukkuu -esitystapa ei oikein uppoa medialukutaitoisiin suomalaisiin. Positiivisuus kuuluu markkinointijuttuun, mutta asia kannattaa ilmaista siten, että saman voisi kertoa vaikkapa työpaikan kahvipöydässä ilman, että kuulostaa liian hyvää tarinaa kertovalta verkostomarkkinoijalta.

Advertoriaalien kirjoittaminen on oma taiteenlajinsa, jossa korostuu hienovaraisuus ja hyvä maku. Hyvä markkinointijuttu on journalistisen artikkelin tapaan rehellinen ja aidosti lukijoita palveleva. Samalla se huomioi mainostajan tarpeet.

Paras artikkeli on sellainen, jonka journalistinen media voi julkaista suoraan copypastena, muuttamatta tekstistä sanaakaan.

Advertoriaalit ovat olleet Suomessa verrattain vähän hyödynnetty mahdollisuus. Niissä olisi kuitenkin paljon potentiaalia, kunhan vain sisällön laatuun muistetaan panostaa.

Ensiarvoisen tärkeää on valita kirjoittajaksi hyvä ja kokenut toimittaja, joka ymmärtää liiketoiminnan lainalaisuuksia ja suhtautuu niihin positiivisesti. Toinen yhtä tärkeä seikka on panostaa advertoriaalin ulkoasuun, eli valita hyvät valokuvat ja taittaa kokonaisuus tyylikkäästi. Näin advertoriaali herättää huomion ja jättää jälkeensä positiivisen laatumielikuvan.

Visuaalisen viestinnän merkitys

Hyvä kuva tekee tekstistä houkuttelevamman, kun taas epäonnistunut visuaalisuus vetää kokonaisuudelta maton alta pois.

Sekavan näköiset julkaisut jäävät lukematta. Ne karsitaan ensimmäisinä postilaatikosta tippuvien joukosta pois. 

Eikä loistavakaan teksti tee vaikutusta, jos kuvamaailma jutun yhteydessä ei toimi. 

Artikkelin yhteydessä ei saisi olla viestin kannalta tarpeettomia visuaalisia elementtejä.

Esimerkiksi vaikkapa keltainen kukka voi miellyttää omaa silmää, mutta juttuun sitä ei pidä kuvitukseksi laittaa, jollei kukka liity olennaisella tavalla itse sisältöön. Kaikenlaiset ylimääräiset turhat kiekurat kannattaa siis suosiolla jättää pois, koska ne vievät fokusta sivuun tärkeimmältä.

 

Jokaisen visuaalisen elementin olemassaolo tulee pystyä perustemaan pääviestin vahvistumisen kautta.

 

Tehokkain viesti on pelkistetty. Siinä on terävä kärki. Se lyö läpi kaikesta muusta ihmisen huomiosta kilpailevasta massasta, ja jää mieleen.

Advertoriaalin taittaminen painovalmiiksi ilmoitukseksi on visuaalisuuteen keskittyvän taittajan ja sisältöön keskittyvän taitonvalvojan yhteistyötä. Taitossa viesti kohtaa visuaalisuuden. Mainostoimistoissa tämä tarkoittaa Art Directorin ja copywriterin parityöskentelyä. Taittovaiheessa viestiä kiteytetään samalla, kun visuaalisuudesta hiotaan mahdollisimman miellyttävää silmälle.

 

 

Mikä fiilis jää? 

Hyvä artikkeli, on se sitten journalistisesti tai kaupallisesti tuotettu, vetoaa viimekädessä kohderyhmään kuuluvan lukijan tunteisiin. Onko tämä luotettava, tuntuuko uskottavalta, inspiroiduinko tekemään jotakin, millainen fiilis tästä jäi?

Kyse sisällön, kuvamaailman ja kokonaisuuden herättämistä tunteista.

Ostanko tämän?

 

 

 

NoNews
Vesijärvenkatu 2
15100 Lahti

Y-tunnus: 2216386-3

+358 50 360 7500 / Paula

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi@nonews.fi

LuotettavaKumppaniyritys

Paula Harmaala

Kirjoitan energia-alasta, tekniikasta, oman talouden hallinnasta, hyvinvoinnista sekä muista maailmaa parantavista teemoista.

Mainontaa käsitteleviä juttujani voit lukea MRKTNG-lehdestä.

 

Jokainen aidosti hyödyllinen asia on kerrottavissa siten, että sen arvo kohdeyleisössä todella ymmärretään.

 

×