Mihin mediatiedottamista tarvitaan?

Kaikkivoipaisia superihmisiä, jotka tietävät kaikesta kaiken ja tekevät juttunsa hetkessä, ihan tuosta noin vaan?

Odotukset toimittajia kohtaan ovat toisinaan korkealla sen suhteen, miten ajatellaan, että juttuja medioihin voidaan tehdä.

Tärkeintä on ymmärtää heti alkuun, että jokainen toimittaja on ainutlaatuinen yksilö omilla taustoillaan ja kontakteillaan. Tämän lisäksi jokaisella meistä on oma tapansa ja kykynsä hahmottaa asioita sekä kertoa niistä.

Toimittajilla on käytettävissään hyvin rajallisesti aikaa ja resursseja jutun tekemiseen etenkin, kun toimittajan palkan maksaa media. 

Syvällisen jutun tekeminen puhtaalta pöydältä vie aikaa, helposti useita päiviä. Kuinka paljon media voi panostaa toimittajan ja toimituksen aikaa yksittäiseen juttuun?

Tiedottamisen tarkoitus on tehdä jutun tekemisestä toimittajalle helppoa ja palkitsevaa

Jos haluaa, että oma asia pääsee ennemmin tai myöhemmin medioihin, on säännöllinen ja pitkäjänteinen mediatiedottaminen hyvä idea.

Mediatiedotteen tehtävä on inspiroida sekä helpottaa jutun tekemistä riippumatta siitä, mitkä ovat juuri kyseisen toimittajan taustatiedot ja verkostot.

Massatiedotteilla saavuttaa tyypillisesti satojen medioiden ja toimittajien huomion, mukaanlukien ne, joita ei ehkä entuudestaan edes tiennyt.

Laadukkaassa tiedotepalvelussa pystytään seuraamaan, missä toimituksissa aiheestasi ollaan oltu kiinnostuneita. Tämän perusteella jo valmiiksi asiasi tuntevia toimittajia pystytään auttamaan kohdennetusti jutunteossa.

Tulviiko toimituksiin massatiedotteita?

Olen joskus kuullut väitteen, että medioihin tulvii tiedotteita eivätkä ne johda mihinkään.

Toimittajana työskennellessäni olen havainnut, että tosiasiassa käyttökelpoisten tiedotteiden määrä jää hyvin vähäiseksi. Monesta asiasta kertoisi mielellään, mikäli tiedotettaisiin enemmän ja laadukkaammin. 

Jos toimittaja ei pysty tekemään aiheesta hyvää juttua suhteellisen vähällä vaivalla, jää se helposti tekemättä.

Tiedottamisen tehtävä on tuoda toimittajan ulottuville ne palaset, joiden perustella hän pystyy tekemään mediaansa sopivan laadukkaan, journalistisen jutun. 

Journalistisen jutun vastakohta on puffi eli mainosartikkeli. Sellaista ei kukaan itseänsä kunnioittava toimittaja halua tehdä muuta, kuin korkeintaan puhtaana natiiviartikkelina eli esimerkiksi saatesanoin ”kaupallinen sisältö”.

Näissä kyse on ilmoituksesta, jonka maksaa mainostaja.

Millaiset aiheet menestyvät ja mitkä eivät?

Journalistiseen mediaan tarjotuista juttuaiheista toimituksissa karsiutuvat aivan ensimmäiseksi ne, joissa asia jää epäselväksi sisällöltään ja uutisarvoltaan. 

Mikä tässä on yleisön kannalta niin olennaista, että juttu on syytä tehdä?

Onko asiasisältö niin selkeä, että pystyn varmasti kirjoittamaan asiasta oikeellisesti?

Pystynkö tekemään tästä hyvän jutun käytettävissä olevan ajan puitteissa?

Mediatiedottamisella näihin haasteisiin pystyy fiksusti vastaamaan.

Onko meissä jutun aihetta?

Medioiden tehtävä ei ole mainostaa ketään, mutta monesta asiasta ja yrityksestä voi löytää uutisellisia näkökulmia jutun aiheeksi etenkin, kun hieman sparrailee.

Toimittajien tehtävä ei ole yrittää löytää kenestäkään jutun juurta. Sen sijaan toimeksiannostasi työskenteleville viestintäkonsulteille kiinnostavien juttuaiheiden kartoittaminen on arkipäivää.

Hyvän kulman avulla toimittajan työtä voi helpottaa huomattavasti ja alentaa näin uutiskynnystä.

Kun faktat ovat objektiivisesti arvioituna oikeat ja lähteet tarkistettavissa, toimittajan on huomattavasti helpompi siihen tarttua.

Laita perään viestiä

Hyvä tiedote auttaa toimittajaa tarjoamalla juttuidean, faktat, kuvat ja luotettavat lähteet mediajuttuun. 

Pohdi, mihin mediaan aihe sopisi. Kuka tai ketkä toimittajat osaisivat tehdä tästä hyviä juttuja ja miksi?Toimittajissa on eroja, merkittäviäkin.

Hyvä idea on olla vielä suoraan yhteydessä haluamaansa mediaan ja toimittajaan kohdennetulla henkilökohtaisella viestillä, jossa juttuideasta kertoo tarkemmin. Tämän voi hoitaa itse tai antaa tehtäväksi viestintäkonsultille.